Viime aikoina ei ole paljon kiinnostanut liikkua. Töiden jäädessä tauolle ajattelin, että nyt mulla on aikaa. Siis vaikka joka päivä käydä... No kuinkas kävikään.. Olenko kerran/kaks käyny salilla. Ja ehkä parissa jumpassa. Jotain nyt pitäis tähän löytää. APUA!! Motivaaatiota ehkä eniten. Mistä mä sen kaivan, pitäis olla joku määränpää, tavote jota varten tätä teen? Itselleni joo, mutta jollain on syynä, että ei voi saada lapsia kun on niin lihava, jollain on ehkä häät tulossa, jollain ehkä niin paljon ylipainoa; että on pakko laihduttaa jos ei halua sanoa bye bye maalliselle tepastelulle. Tottakai tollanen nyt motivoi! Ainakin uskoisin. Onhan minulla ylipainoa joo, mutta olen siitä -30kg pudottanut (tosin kk tullut n.4kg takaisin) Millä saan motivaation taas sille tasolle, että tää on oikeesti mun parhaaksi. Tykkään siis liikkua, se ei ole ongelma.. Vaan nyt on ongelmana se lähteminen.. Miten mä saan tän läskiperseen (edelleenkin se läskiperse minulla on) liikenteeseen, muuhunkin kuin vaan koiran kanssa lenkille/kävelylle??

Eilen olin hyvän kaverin luona kahvilla, toki herkkujakin olisi saanut, mutta tyydyin pelkkään kahviin. :) Muualla kylläillessäni oisin saanut selittää, että miksi en ota kakkuat tms. täällä ei onneksi tarvitse selittää ja potea huonoa omatuntoa siitä. Kahvi oli hyvää, maidolla. Ei sokeria minulle, jostain olen sentään päässyt eroon.. Olen harkinnut ottavani käyttöön fitfarmin superdietti ohjeet tai sitten go fat go, niitähän täällä netissä on pilvin pimein. Olisiko se sitten apu minulle? Jokatapauksessa haluan pudottaa vielä ainakin 20kg jos en sitten jopa enemmän. Jos ajattellaan, että esim. sd:llä pudottaisin 8kg ni painaisin jo hyvin sitä mikä olisi hyvä kimmoke tälle. Eilen puhuttiin asioista, joille äitini on ollut viimeaikoina tosi Ei ei- kantainen... Ja ei ne asiat varmaan olekkaan mun elämässä just nyt tulossakaan, mutta ensikertaa joku sanoi että tottakai ja joo menkää ja jee.. Ja siis miksei, niin ja tehdäänkin varmasti nämä... Mutta ensin haluan saada painosta vielä joitain kiloja pois.. Mutta ei nämäkään riitä motivaatioksi, kun ne on tuolla jossain tulevaisuudessa. Mutta olen onnellinen, olen ollut tosi ankara itselleni, sanonut olevani ruma ja lihava ja olen sitä toki itselleni edelleen sanonut, mutta.... Olen kaunis! Olen saanut kasan itseluottamusta... Mutta en halua omistaa isoa pullottavaa vatsaa. Haluan että olen sopusuhtainen, ja sitä en todellakaan ole vielä. Mutta ensivuonna minä jo toivottavasti olen jo jopa tyytyväinen itseeni.

Kannustut? En haluaisi edes puhua tästä... Mistä sitä sitten saa?! Odotan, että joku on innoissaan mun suorituksista. Ehkä sekin päivä koittaa, odotan. Mutta tälle annan liianpaljon arvoa. Mitä sitten jos käyn salilla. Onko se niin paha, huolehtia itsestään? Tehdä oman hyvinvointinsa eteen jotakin? Anteeksi, mutta minusta se ei ole väärin ja haluan edelleenkin pudottaa painoani ja olla tyytyväinen omaan itseeni. Minulla on kaappi täynnä pieniä farkuja joita olen saanut, haluan joskus jopa ehkä mahtua niihin! Ehkä joskus..